kaksitoista faktaa minusta

Nyt päästäänkin taas vähän kevyemmän ja hauskemman aiheen pariin. Minulle ehdotettiin Snapchatin kautta postausta, missä kertoisin vähän itsestäni. Ei mitään niin perus juttuja missä kertoisin olevani äiti ja kihlattu, vaan enemmän sellaisia faktoja, missä toisin mahdollisesti enemmän persoonaani esille ja kertoisin itsestäni sellaisia asioita, mitä harva vielä tietää.

Suoraan sanottuna innostuin postausideasta heti, mutta aloin miettimään olenko tarpeeksi mielenkiintoinen tällaiseen postaukseen. Enkä tarkoita, että olisin tylsä ja persoonaton ihminen -tarkoitan enemminkin sitä että olen niin avoin ihminen, ettei minusta oikein ole sellaisia asioita, mitä joku ei jo tietäisi. Mietin kaksi päivää tähän listaan asioita, mitkä toisivat omaa persoonaani enemmän ehkä esille, sekä asioita mitä esimerkiksi lukijani eivät minusta vielä tiedä. Voin taata, että varmasti ainakin yksi ihminen tietää jonkun näistä faktoista jo valmiiksi, mutta valtaosa toivottavasti vielä ei. Tällaisia postausideoita on ihana kehitellä ja kirjoittaa, joten kiitos tästä ja toivottavasti saisin lisää kivoja ideoita blogiini kirjoitettavaksi.

___________________

1. Mitä jos nimeni olisikin Veera? Palataan aikaan, jolloin olin vielä vailla nimeä. Jos äitini olisi ottanut tyttönimensä takaisin, minusta olisi tullut Veera. Se olisi sopinut siihen sukunimeen. Minusta piti ilmeisesti tulla myös Lauriina tai Marttiina, mutta kiitos isosiskolleni -minusta tulikin Emilia. Emilia on aika yleinen 90-luvun nimi, mutta ihan nätti ja kiva. Ja sopii hyvin Niemi sukunimeni kanssa, mikä on tullut isäni puolelta. Lisäinfona se, että toinen nimeni on Aleksandra. Moni sen jo tietääkin, mutten ole käyttänyt sitä "Facebook-vuoden" 2015 jälkeen missään julkisesti.

2. Sisaruksista puheen ollen, minulla on isoveli ja isosisko. Fakta numero kaksi on se, että meillä on eri isät. Minä olen isäni ainut lapsi. Siskolla ja veljellä on sama isä. Asia ei silti ole koskaan vaikuttanut läheisyyteemme, emmekä oikeastaan edes pidä toisiamme vain "sisarpuolina".

3. Lapsuudessa kun ollaan, aloitin baletin vuonna 2000. Olen harrastanut balettia aktiivisesti 12 vuotta. Välissä tuli teiniajan takia parin vuoden balettitauko, jonka jälkeen harrastin sitä vielä vuoden kunnes lopetin lopullisesti. Lisäksi olen ollut hip hopissa pari/kolme vuotta. Kummastakin tanssilajista olen ollut useissa kisoissa ja esiintymisissä. Etenkin baletti oli todella iso ja tärkeä osa lapsuuttani.

4. Ja harrastuksista puheen ollen, olen käynyt yhteensä noin neljä vuotta pianotunneilla lapsuudessani. Välissä oli parin vuoden tauko. Käynnit olivat noin vartin kestäviä tunteja seurakunnalla, siksi monet eivät edes tiedä että harrastin pianonsoittoa. Olisin päässyt myös musiikkiopistoon, mutta en halunnut, sillä motivaationi oli enemmän tanssissa kuin soittamisessa. Silti koin, että musiikkiluokkalaisen kuuluu soittaa jotain soitinta, siksi valitsin pianon. Näin jälkeen päin en kyllä ollenkaan kadu että tunneilla kävin, mutta ei niistä tunneista hirveästi kyllä "käteenkään jäänyt".

5. Olin noin 10 vuotias kun ensimmäisen kerran aloin kirjoittaa jonkunlaista päiväkirjaa. Paras päiväkirjani on vieläkin tallessa, sain sen kun olin 13 vuotias ja lopetin sen kun olin täysi-ikäinen. Se kirja siis sisältää hyvin mielenkiintoisia asioita ja muistoja teiniajoista. Yritin ylläpitää päiväkirjaani vielä Josen ollessa kuvioissa, mutta koin sen turhaksi. Halusin mielummin jakaa asiat hänelle, kuin kirjoittaa kirjaan. Jose kuitenkin on myös paras ystäväni, parisuhteemme lisäksi. Ja sitten aloitinkin blogin kirjoittamisen, joka tavallaan on sellainen "ajatuksia jakava julkinen päiväkirja" -hyvällä tavalla.

6. Teiniaikojeni aikana kerkesin värjätä hiuksiani melko ahkerasti. Fakta numero kuusi on se, että minulla on ollut elämäni aikana seitsemän eri hiusväriä hiuksissani. Periaatteessa neljä (punainen, ruskea, vaalea, musta), mutta tarkemmin ajateltuna seitsemän. On ollut punaista ja oranssia. On ollut vaalean-, tumman- ja keskiruskean eri sävyjä. On ollut tummempaa blondia ja vaaleampaa blondia. Raidoilla ja ilman. Värjäsin hiukseni ensimmäisen kerran 14 vuotiaana. Ei ihme, että hiukseni olivat etenkin vaalentamisen aikaan todella huonokuntoiset. Nyt olen kuitenkin ottanut järjen päähän ja värjännyt kohtuudella. Tällä hetkellä olen ollut noin vuoden verran värjäämättä hiuksia ollenkaan, sillä en etenkään raskausaikana haluaisi värjätä hiuksia. Ja muutenkin, olen oppinut tykkäämään luonnollisesta hiusväristäni, ruskeasta.

7. Fakta numero seitsemän on se, etten ole koskaan omistanut mopokorttia enkä ajokorttia. Mopokorttia en edes oikeastaan halunnut, mutta ajokortin aion vielä ajaa jossain kohtaa elämässäni.

8. Numerona kahdeksan voisi olla vaikka se, että näen unia joka ikinen yö. Mikäli pääsen kunnon uneen ja saan hyvin nukuttua, näen unia ja muistan ne melko pitkään seuraavana päivänä. Joskus unet jäävät mieleeni hyvin pitkiksikin ajoiksi. Esimerkiksi nyt olen nähnyt unia jokainen yö ainakin viimeisen kahden viikon ajalta. Yksi yö taisi olla, kun vaan pyörin enkä saanut unen päästä kiinni. Muistan unista kahden viikon ajalta vieläkin noin puolet.

9. Rakastan saunoa. Kroppani ei niinkään -mutta mieleni kyllä. Käymme Josen kanssa saunassa (onneksi meillä on oma sauna asunnossamme) noin kaksi kertaa viikossa. Ainakin kerran, joka viikko. Sauna on ollut minulle aina paikka numero yksi rentoutumiseen ja myös keskusteluihin. Saunassa on ihanaa olla yksin, kuunnella vedenkestävällä kaiuttimella musiikkia ja vain sulkea silmät ja olla ajattelematta mitään. Toisaalta saunassa on taas kiva olla jonkun kanssa, puhua syvällisiä keskusteluja ja kertoa päivän kuulumiset. Minulle kyllä tulee todella huono olo saunan jälkeen, vaikka joisin kuinka paljon vettä. Aina tulee pyörtymisen oireita, kun tulen saunasta pois. Mutta silti, saunassa on ihanaa ja rentouttavaa.

10. Numero kymmenen on se, että tykkään teinisarjoista. En usko että olen ainut, mutta harva kehtaa myöntää tätä kenellekään. En mainosta katsovani Netflixistä oikeastaan mitään, mutta kukapa ei tykkäisi joskus seurata sarjoja esim. Riverdale, Gossip Girl, tai perus Frendit. Ihan parasta jopa näin 22 vuotiaana äiti-ihmisenä.

11. Harva (edes läheinen) tietää, mutta en ole koiraihminen. Rakastan kyllä koiria, ja on ihanaa että oikeastaan melko kaikilla lähipiirissämme niitä on. Saan koirakuumeen laskettua aina sillä, että menen pariksi tunniksi kylään ihmisen luo, jolla on koira/koiria. Olen aina toitottanut itselleni että olen koiraihminen, ja oikeastaan vain siksi että läheiseni ja perheenjäseneni ovat. Nyt omilleen muuttaessani ja pohdiskellessani kaikkea maan ja taivaan väliltä, olen huomannut etten oikeastaan edes varmaankaan haluaisi koiraa. Ainakaan nyt kymmeneen vuoteen kun on pienet lapset kotona. Olen sittenkin ehkä enemmän kissaihminen. Tai ainakin ehdottomasti pupuihminen. Rakastan pupuja, semmoisia luppakorvaisia hellyyttäviä "koiraluonteisia" pulleita pupuja. Josekin on jo vähän myöntynyt ajatukselle, että meille voisi ehkä jossain kohtaa elämässä tulla pupu.

12. Viimeisenä faktana on se, että olen melko väritön ihminen. Enkä todella tarkoita luonnetta, vaan ulkonäköä ja mieltymyksiä esimerkiksi sisustuksessa. Tykkään pienistä värielementeistä ja väripilkuista, mutta pohjana tykkään mustavalkoisesta. Unelmakotini olisi valkoinen mustilla elementeillä, kera pienten väriläiskien. Esimerkiksi vaaleat seinät, harmaa laminaattilattia, mustat elementit (sohva, tasot, lamput), mutta sitten olisi pieniä värilänttejä kuten punaiset tyynyt, punainen viltti jne. Myös pukeutumistyyliltäni olen melko "tylsä". Tykkään varmoista väreistä ja malleista. Omaan klassisen ja naisellisen tyylin. Tyylini on jotain prinsessan ja bisnesnaisen väliltä. Beige, musta, harmaa ja valkoinen. Monet ovatkin minulle sanoneet, että ulkonäköni ja luonteeni eivät "mätsää". Luonteeni on värikäs ja persoonallinen -pukeutumistyylini taas ei niinkään.

___________________

Tässäpä pieniä faktoja minusta. Toivottavasti saitte näistä jotain irti ja tunnette minua taas vähän paremmin.



Kommentit

Suositut tekstit