Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2019.

uutta lastenhuoneessa

Kuva
Noin kuukauden ajan Alinan huone on ollut myös Robinin huone. Yhteiselo samassa huoneessa on mennyt hyvin, molemmat nukahtaa illalla samaan aikaan ja herää samaan aikaan aamulla. Alina ei onneksi herää yöllä, kun Robin itkee nälkää ja viemme hänelle maitoa. Välillä tulee riitaa leluista, jos Robin koskee johonkin Alinan leluun. Yritämme opettaa, että lelut on yhteisiä, tai ainakin toisen lelua saa lainata. Alinalle on vielä rankka juttu jakaa leluja pikkuvelin kanssa, mutta kyllä se siitä ajan kanssa. Huone on saanut myös hieman muutosta sen jälkeen, kun Robin sinne muutti. Pinnasänky on päässyt paikalleen, pöytä on siirtynyt keskelle huonetta maton päälle ja uusi kaappikin on kotiutunut huoneeseen. Halusin tavaroita lattiatasosta vähän ylemmäs, sillä tavaraa on paljon ja huone on pieni. Nyt kaapissa on tilaa muun muassa palapeleille ja nukketalolle. Kaappi ja sen ovi myytiin erikseen, mutta päädyin ostamaan myös oven - sillä on siistimpää kun sekalaiset tavarat saa piiloon. Kaapin p…

tatuoinnin tarina

Kuva
Tarina ensimmäisestä tatuoinnistani. En ole mikään "tatuointi-tyyppi" ja monille tulikin yllätyksenä kun kerroin hankkivani tatuoinnin. Olen jo 16-vuotiaana päättänyt että haluan tatuoinnin, mutta tarvitsin siihen jonkun merkityksen. Henkilökohtaisesti itse pidän enemmän tatuoinneista, millä on joku "sanoma" tai merkitys. Piirsin suunnilleen 17-vuotiaana itselleni oman toteemieläimen (oikeastaan hyönteisen), ja silloin päätin että tämän haluan ihooni ikuiseksi leimaksi. Ehkä nyt kuuden vuoden miettimisen jälkeen oli jo aikakin toteuttaa tämä.

Tatuointini on yksinkertainen ja siro. Noin 5cm x 3cm mittainen. Vaikka kuva on ollut tiedossa nyt jo kuusi vuotta - en ole tiennyt kauaakaan minne tatuoinnin haluan. Sen tiesin jo ajat sitten, että haluan sen paikkaan missä se näkyy, mutta saa myös piiloon. Nyt tässä tämän vuoden puolella aloin tosissani harkita tatuoinnin ottamista ja tsekkailin minne se sopisi. Niska/yläselkä tuntui luontevimmalta paikalta tällaiselle tatu…

draw my life

Kuva
Moikka kaikille! Tänne blogin puolelle on tullut paljon uusia lukijoita, joten ajattelin tehdä tällaisen "esittelyn" itsestäni ja perheestäni. Kuka olen, minkä ikäinen, miten elämä on tuonut minut tähän pisteeseen, keitä perheeseeni kuuluu ja niin edelleen. Kysyin teiltä Instagramin puolella, että olisiko tällainen postaus hyvä ja noin 92% vastaajista oli sitä mieltä, että voisi olla kiva juttu. Joten tässä tämä nyt sitten olisi, vähän erilaisessa muodossa. :)

Draw my life

Noin yhdeksän yli kolme yöllä synnyin, Seinäjoen keskussairaalassa. Olin (ja olen ilmeisesti edelleen) hyvin isäni näköinen, ja minulla oli jo syntyessäni paksut tummat hiukset. Olin kuulemma kuin nukke. Olin leppoisa ja helppo lapsi. Pieni kirppu - Emilia.

Perheeseeni kuuluu iskä ja äiti, sisko ja veli. Olen perheen iltatähti - isäni ainut lapsi. Isoveli asui oman isänsä luona, mutta näimme silti usein. Isosiskon kanssa olimme todella läheisiä jo siitä asti kun synnyin, edelleen olemme kuin paita ja peppu…

lasten nimet

Kuva
Mitkä on meidän lasten nimet? Miten olemme päätyneet juuri näihin nimiin? Onko nimillä joku syvempi merkitys meille? Millaisia vaihtoehtoja meillä oli?
Näitä kyselyitä on tullut aika paljon jo ennen Alinan syntymää ja vielä nyt Robinin ristiäisten jälkeen. Niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Joten, ajattelin vastata näihin kysymyksiin tässä postauksessa. Meidän lokakuussa/2015 syntynyt tyttö on siis nimeltään Alina ja toukokuussa/2018 syntynyt poika on Robin. Alinan toinen nimi on Amanda, Robinin toinen nimi on Elias.
Alinan nimeä ei mietitty kauaa. Minulla oli tietyt nimet tiedossa mitä inhosin ja tietynlaiset mistä tykkäsin. Huomattiin, että meillä on Josen kanssa aika sama maku. Haluttiin nimi mikä ei ole kaverilla/tutulla, tai lähisuvussa. Aika heti ihastuin A-kirjaimella alkaviin nimiin. Mielessä kävi Aada, Amelie ja Alina. Jose tykästyi nimeen Alina - Alina nimen meidän tyttö sitten sai. Ristiäispäivänä luin netistä mitä nimi tarkoittaa, ja netissä luki "jalo kaunotar&q…

kaunis sunnuntai

Kuva
Mooi ja ihanaa sunnuntaita kaikille! Kirjoituskärpänen taas iski ja ajattelin kirjoitella teille meidän tavallisesta sunnuntaista. Oikeastaan vain aamusta ja päivästä, sillä kirjoittelen tätä tässä samalla kun syön Josen tekemää lasagnea - nam! Jose kävi luistelemassa kavereiden kanssa ja nyt on minun vuoroni lähteä serkun luo kahvittelemaan. Jose ja lapset varmaankin lähtee ulkoilemaan nyt ruoan jälkeen. 
Eilen oli jotenkin huono fiilis ja huono päivä - ilman erityisempää syytä. Tänään taas jotenkin kaikki palaset loksahtelee kohdilleen. Heräsin kahdeksalta Robinin kanssa - joka muuten on tänään 8 kuukauden ikäinen!! Aika menee niin hurjaa vauhtia, että eihän tässä pysy mukana. 
Aamupalan jälkeen Alina kömpi ylös isin vierestä, joka sai tänään "vapaan aamun", eli sai nukkua pidempään. Vuorottelemme viikonloppuisin, että toinen saa nukkua välillä pidempään. Kun Jose heräsi, Robin meni ensimmäisille päiväunille ja minä laitoin tämän ihanan mansikan tuoksuisen kasvonaamion ja …