Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2019.

asiaa äitiysmasennuksesta

Kuva
Luin pari päivää sitten vanhan artikkelin, missä puhuttiin äitiysmasennuksesta. Artikkelissa kerrottiin hyvin lyhyesti, mitä äitiysmasennus tarkoittaa ja miksi monet äidit kokevat alakuloisuutta synnytyksen jälkeen. Teksti jätti minut hyvin ärsyyntyneeseen olotilaan lähinnä siitä syystä, että tajusin kuinka vaiettu asia äitysmasennus loppupeleissä on. Ja jos siitä joskus puhuttaisiinkin - se olisi "valtavan noloa".
Vuonna 2016 sairastuin itse äitiysmasennukseen, pari kuukautta Alinan syntymän jälkeen. Masennus ei tarkoittanut minun kohdallani sitä, että olisin ollut jotenkin epäpätevä huolehtimaan lapsestani, tai että olisin ollut jotenkin itsetuhoinen. Äitiysmasennus minun kohdallani oli enemminkin täydellinen uupuminen ja siihen liittyi isosti sellainen "eksyksissä itseni kanssa" -olo. Olin ystäväpiirini ensimmäinen äiti aika ahdasmielisessä kaupungissa ja jotenkin vain seinät tuntuivat kaatuvan päälle. Sitä on vaikeaa selittää.
Olen saanut valtavan määrän uusia…

Robinin syntymäpäivä

Kuva
Ihan uskomatonta! Miten vuosi voi mennä näin äkkiä? Juuri äsken oli lauantai 12. toukokuuta 2018, kun katselin Alinan kanssa Euroviisuja. Vasta oli se sunnuntai 13. toukokuuta 2018 - äitienpäivä, kun sain pienen pojan syliini ensimmäisen kerran. Robin syntyi siis 13. toukokuuta, ja tänä vuonna päivä osui maanantaille. Tänä vuonna se ei valitettavasti ollut mitenkään sen erikoisempi päivä. Minulla oli heti aamusta hammaslääkäri, poistettiin yksi neljästä viisaudenhampaasta pois. Oli siis aika tavallinen - ja kivulias maanantai. Mutta toki erityinen - sillä meidän poika täytti jo vuoden! Otin "kotistudiossa" perinteiset kuvat Robinista. Hän sai istua samalla rahilla lampaantaljan päällä, niin kuin Alinakin aikanaan. Kuvat onnistuivat mainiosti!

No sitten, tässä alapuolella on kutsuista kuvia. Käsialani ei ole täydellistä - minkä takia ajattelin kirjoittaa nätillä fontilla koneella nämä ja sitten tulostaa. Siisti lopputulos on kuitenkin tärkeää. Inspiraation sain ihan vain Goo…

kysymyksiä vauvoista

Kuva
Alinaa on nyt noin viikon ajan kiinnostanut hirmuisesti se, miten vauvat menee äitin massuun ja mistä vauvat syntyy. Onko kaikilla äiti? Onko äitilläkin äiti? Alina myös sanoo jatkuvasti (päiväkodissakin tädeille), että hänestä tulee isona äiti. Ja kun kysyy montako vauvaa Alina joskus haluaa, niin vastaus kuuluu näin "yksi kaksi kolme vauvaa, joskus kun oon iso iso iso tyttö". Ja kun kysyy että missä vauvat kasvaa, Alina osoittaa mahaa. Entä miten vauvat päätyvät mahaan? - No Alinan mielestä lääkäri ne istuttaa. Ja sitten vauva syntyy navasta. 
Alinan kovan kiinnostuksen takia keksin hänelle leikin, minkä avulla voin yrittää selittää hänelle paremmin näistä asioista. En lähde selittämään mitään mistään haikaroista, mutta liika tietokaan ei varmastikaan tule vielä näin pienten kanssa puheeksi. Löysin nämä viime syksyn tuliaiset, mitkä toimme Alinalle Virosta Josen kanssa. Näillähän on mahtavaa opettaa! 



Ensin juttelimme että tässä on mumma, äiti ja Alina. Mumma on äitin äit…

työtilan sisustus

Kuva
Heipparallaa! Kurkataan taas hieman meidän kotiin, ja erityisesti makuuhuoneen työtilaan.

Vuokra-asunnoissa on melkein aina joku sellainen asia, mikä ei miellytä omaa silmää. Ja koska asunto ei ole täysin oma - monesti sellaisia häiritseviä kohtia pitää vain sietää. Toki onneksi saa sisustaa ja sisustamalla saa monesti edes hieman peitettyä sellaisia kohtia, mistä ei itse niin välitä. Esimerkiksi meidän asunnossa on vaaleat seinät ja vaaleat listat, mutta jostain syystä lattialistat on jääneet puisen värisiksi. Ja tuo puun väri ei ole mikään kovin nätti, minun mielestäni. Olen vasta oikeastaan tämän vuoden puolella kuitenkin oppinut sietämään niitä. Sanonta "se mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa", pitää tässä paikkaansa. Tykkään tällä hetkellä sisustuksessa hirveästi kultaisesta ja vihreästä, ja niitä värejä on helppo yhdistää puun väriin. Ne toimii yhdessä hyvänä kombona. Valkoinen, kultainen, vihreä, musta ja ruskea.
Myös yksi iso häiritsevä asia täällä on tuo meidä…

yksivuotias

Kuva
Tänään on kyllä ollut erilainen maanantain aloitus. Meillä nimittäin asuu nykyään kaksi taaperoa! Robin on tänään yhden vuoden ikäinen. Miten aika juokseekaan näin nopeaan? Eilen oli äitienpäivä ja otettii Robinista kuvat (ihan vain kotona). Samassa kohdassa kuin Alinan kuvat joskus, samalla rahilla, saman lampaantaljan päällä. Nyt kuvat pitäisi vain teettää, laittaa yksi kehyksiin ja lähettää muut Robinin kummeille, isovanhemmille, tädeille jne. Vielä ei kuitenkaan ole kiirettä, sillä juhlimme syntymäpäivää vasta lauantaina 25. toukokuuta. Eipä siihenkään ole enää kauaa aikaa, jee! Juhlista teen tänne sitten erikseen oman postauksen.

Tänään ei hirveästi juhlita, sillä Robin ei ymmärrä syntymäpäiväänsä + plus koska on maanantai, Jose on töissä. Lisäksi minulta poistettiin aamulla melko kivuliaasti (puudute ei toiminut) viisaudenhammas -joten en voi edes syödä ruokaa (paitsi mössöruokaa). Nyt loikoillaan kotona ja askarrellaan Alinan kanssa Robinille kortti.
Eipä tässä kummempia. Oli …

äidilleni

Kuva
Ihan ensimmäiseksi - hyvää äitienpäivää! Jose ja lapset herättivät minut tuoden aamupalan sänkyyn, kera kukkien. Sain lahjaksi Alinalta ihanan kirjeen ja päiväkodissa tehdyn kortin. Joselta sain toivomani kumpparit. Ihanaa, kun heti aamusta tuli tärkeä ja arvostettu olo - rakastettu olo.






Näin äitienpäivän kunniaksi ajattelin luetella asioita mitä arvostan äitiydessä ja miksi koen, että äitiys on ihan parasta. Haluan myös kertoa, mitä hienoja asioita olen oppinut omalta äidiltäni ja mitkä arvot haluan säilyttää myös omilla lapsillani.

Maailman paras tunne on olla äiti. Äitiys opettaa, kasvattaa, itkettää, naurattaa, ja tekee ennen kaikkea onnelliseksi. Lapsien kanssa opin kärsivällisyyttä ja varsinkin ymmärtämään sitä, etteivät asiat aina mene niin kuin itse toivoisi. Lapset opettavat sietämään sotkua ja melskettä. Olen kasvanut ihmisenä ihan hurjasti sen jälkeen, kun minusta tuli äiti.

Äitinä olen ymmärtäväinen, empaattinen, rakastava ja huolehtiva. Välillä olen myös aika tarkka, vaa…